Lainatavaran tarina

Se taisi olla vuoden 2015 loppupuolella, omaa asuntoa rempatessa, kun sain lopullisen idean Lainatavarasta.

Olimme jo tuohon vuoden 2015 lokakuuhun mennessä yöpyneet useasti Airbnb:ssä, ajelleet Uberilla sekä myyneet tuotteitamme Amazonissa, joten alustatalous alkoi olemaan jo sinänsä tuttua. Siinä remontin keskellä kartoittelin eri tapoja saada työvälineitä käyttööni ja löysin oikeastaan neljä eri vaihtoehtoa:

  • Osta oma ja käytä sitten viiden vuoden päästä uudestaan.
  • Vuokraa suuresta myymälästä. Vuorokauden vuokrahinta vastaa lähes uuden ostamista ja kaikki kulutusosat pitää joka tapauksessa ostaa erikseen. Tämä vaihtoehto osoittautui neljästä huonosta vaihtoehdosta parhaaksi.
  • Julkaise tarpeesi Facebookissa ja soita kaverit läpi. Tämä jopa saattaisi välillä toimiakin. Jatkuvasti ei kuitenkaan huvita olla pummaamassa kavereilta kaikenlaista.
  • Liity erilaisiin ryhmiin ja foorumeihin etsimään ”vuokranantajia”. Hirveä homma selvittää luotettavuus ja säätää maksuasiat / logistiikka.

Kaikki vaihtoehdot olivat enemmän huonoja kuin hyviä.

 

En ole mikään jakamistalouden fanaatikko

Itse asiassa minulta meni yllättävän pitkään syttyä näihin jakamistalouden / alustatalouden palveluihin. Syy siihen oli varsin yksinkertainen: olin laiska. En millään jaksanut selailla foorumeita, etsiä Facebook-ryhmiä ja yrittää ottaa selvää toinen toistaan kryptisemmista palveluista. Lopuksi vielä säätö liittyen maksamiseen ja tietynlainen ”sopimuksettomuus” ei vetänyt minua puoleensa.

Sitten tuli se kaunis päivä kun löysin Airbnb:n (ja kunnia myös Uberille). Järkevä palvelu, jossa kaikki toimii kuten villeimmissä unelmissa: kolmas osapuoli ”välittäjänä”, maksut suoraan palvelun kautta ja julkiset molemminpuoliset arvostelut – muutamia ominaisuuksia listatakseni. Ainoa mitä palvelu ei tietenkään poistanut oli mahdollisuus ikäviin yllätyksiin ( kyseinen negatiivinen mahdollisuus taitaa olla aina olemassa kun ollaan tekemisissä muiden kanssa).

 

Kai siihen tarvittiin jokin ihan oikeasti merkittävä syy

En missään nimessä halua leikkiä tekopyhää: olen matkustellut omalla mittarillani melko paljon ja myynyt verkossa tavaraa, joka kiertää lentokoneissa maapallon ympäri ennen kuin pääsee loppuasiakkaalle (pahimmasssa tapauksessa loppuasiakas asuu tuotteen valmistuspaikan vieressä).

Jossain vaiheessa ymmärsin, ettei meidän nykyisessä toiminnassa ollut mitään järkeä ja siihen pitäisi saada muutos. Huomasin, että esimerkiksi Amazonissa eniten myivät kaikki halpistuotteet, vaikka arvosteluissa manattiinkin heikkoa kestävyyttä.
Samalla kun tutkin verkkokaupan trendejä havaitsin myös ”paikallisten” Bauhaussien myyvän omia halpiskamojaan huomattavasti enemmän verrattuna hyllyistä löytyviin kestäviin ja huollettaviin, mutta aika pirusti kalliimpiin, tuotteisiin.

Internetin syvää päätä tutkimalla (ja ihan oikeita tutkimuksiakin) tuli varsin selväksi, ettei ainakaan edellä mainitsemiani halpistuotteita valmisteta kovinkaan eettisesti tai ympäristöä kunnioittaen. Ymmärsin kuitenkin jo tuolloin varsin hyvin, ettei valtaosalla meistä ole varaa ajatella muuta kuin rahaa. Minusta tuntuu, että heikkolaatuista ja halpaa tavaraa ostetaan, koska hintaerot vuokraamiseen ja kestäviin laatutavaroihin ovat tuotekategoriasta riippuen todella suuret (ja vuokraaminen itse asiassa todella hankalaa).

Jonkinlaisella aasinsillalla sainkin sitten ajatuksen, että haluaisin vaikuttaa oikeastaan kolmeen asiaan:

  1. Ajaa halpistavaroiden tuotannon jyrkkään ja pysyvään syöksykierteeseen
  2. Nostaa laadukkaiden ja pitkän elinkaaren tuotteet ansaitsemaansa arvoon ja kasvattaa niiden käyttöasteen maksimiin
  3. Tehdä tavaroiden lainaamisesta coolia ja helppoa

Niimpä päätin perustaa Lainatavaran.

Iisakin kirkon rakentaminen alkoi vuoden 2016 syksyllä

Lopullinen idea palvelun perustamiselle lähti kesällä 2016. Monen mutkan ja ikävän epäonnistumisen kautta saimme palvelun julkaisukuntoon kesällä 2018. Kuulostaa melkoiselta liioittelulta startupille, mutta ”onneksi” kyse ei ollut aivan tajuttomasta ylituotannosta – ennemminkin huonojen sattumien summasta. Näihin huonoihin sattumiin kuuluikin näitä melkoisen klassisia asioita: konkurssiin mennyt palvelun kehityksessä kriittisenä palana ollut ohjlemistoyritys aiheutti melkoista rahoitusongelmaa (ei rahaa eikä valmista palvelua), näkemyserot osakkaiden kesken toivat oman mausteensa soppaan ja uuden tiimin kasaaminen vei taas oman aikansa. Siinä lähes kaksi vuotta heilahti eikä oikein mitään tapahtunut. Ensimmäiset Facebook-päivityksetkin ovat jo vuodelta 2016…

Nyt tilanne onkin jo toisenlainen – onneksi! Lainatavaran taustalle on saatu kasattua osaava, asian takana seisova ja vastuuta kantava tiimi. Toivottavasti saamme sinutkin palvelun käyttäjäksi – tehdään yhdessä tavaroiden lainaamisesta salonkikelpoista!

 

Sami Lehmus
Lainatavara.fi:n perustaja